Toisella kaudella pohdimme ihmisen paikkaa tiedontuottajana ekokriisissä
Toisen kauden tuotantokuluja rahoittaa Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS ja tuotannosta vastaa F-tuotanto. Tunnusmusiikki Verneri Pohjolalta.
Kuuntele julkaisut jaksot täältä.
Jaksot
1. Ihmisen paikka — miten tiedämme?
Tällä Untame-podcast kaudella pohdimme ihmisen tietoista toimintaa moninaisten ekokriisien aikakaudella ja tutkimme ihmisen paikkaa tiedontuottajana. Kysymme: Mitä tiedämme moninaisista kriiseistä? Miten tuotamme tietoa ja millainen tieto ohjaa ratkaisuja? Tässä jaksossa pohdimme miksi ympäristötieto ei tunnu lisäävän ympäristön kannalta suotuisaa ihmistoimintaa. Avaamme myös tiedon luonnetta ja tiedon tuotantoa, keskustelemme moninaisista tietämisen tavoista sekä pohdimme päätöksentekoa, ennakointia ja sopeutumista. Tässä avausjaksossa vieraanamme on Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen. Kuuntele jakso.
Jakson musiikki: Verneri Pohjola
2. Ketä kiinnostaa hiili ja miksi?
Tässä jaksossa keskustelemme hiilestä. Tämä alkuaine — ja erityisesti hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste hiilidioksidi — on saanut merkittävän aseman niin politiikassa ja taloudessa kuin tutkimuksessakin. Mitä poliittisten ja taloudellisten intressien kasvu polttaviin hiilikysymyksiin tarkoittaa tutkimukselle ja miten tutkijat ottavat osaa hiilikysymyksiin? Ketä kiinnostaa hiili/dioksidi ja miksi? Teimme jaksoa varten taustatyötä haastattelemalla Ilmatieteen laitoksen tutkijaa Liisa Kulmalaa ja Luonnonvarakeskuksen professoria Raisa Mäkipäätä. Hyödynnämme myös muita lähteitä ja aiheesta käymiämme keskusteluita alan asiantuntijoiden kanssa, mutta olemme anonymisoineet osan käymistämme keskusteluista niiden arkaluonteisuuden vuoksi. Vieraanamme tässä jaksossa on erikoistutkija, agroekologian dosentti ja maanviljelijä Tuomas Mattila. Kuuntele jakso.
Asiantuntijahaastattelut: Galina Kallio. Musiikki: Verneri Pohjola.
3. Luonnon monimuotoisuus: rahat vai henki?
Tässä jaksossa keskitymme luonnon monimuotoisuuteen. Väitämme, että sillä miten monimuotoisuus ymmärretään ja miten sitä koskevaa tutkimusta tehdään on seurauksia sekä poliittisesti että taloudellisesti, mutta myös eliöyhteisöille. Mitä luonnon monimuotoisuudella oikein tarkoitetaan ja miksi siitä puhutaan? Kenen henki on vaarassa ja mitä sen pelastaminen saa maksaa? Pohdimme myös miten työ ja moninaiset taidot liittyvät luonnon monimuotoisuuteen. Teimme tätä jaksoa varten taustatyötä haastattelemalla Ilari Sääksjärveä. Hyödynnämme myös muita lähteitä ja aiheesta käymiämme keskusteluita alan asiantuntijoiden kanssa, mutta olemme anonymisoineet osan käymistämme keskusteluista niiden arkaluonteisuuden vuoksi. Vieraanamme on luonnonsuojelubiologi, yliopistolehtori Panu Halme. Kuuntele jakso.
Asiantuntijahaastattelut: Galina Kallio. Musiikki: Verneri Pohjola
4. Inhimillinen ja eläimellinen tietäminen
Tässä jaksossa pohdimme sitä, miten tiedämme muunlajisista eläimistä ja heidän tietämisestään. Miten ihmiseläinten ja muiden eläinten tietäminen eroaa – vai eroaako? Joidenkin ihmisryhmien käsitykset ja tietyistä intresseistä käsin tuotettu tutkimustieto muunlajisista ovat ohjanneet sitä, miten kohtelemme muunlajisia eläimiä. Mitä on inhimillinen ja eläimellinen tietäminen? Vieraanamme tässä jaksossa on yliopistotutkija Salla Tuomivaara. Kuuntele jakso.
Asiantuntijahaastattelut: Eeva Houtbeckers. Musiikki: Verneri Pohjola.
5. Alkuperäiskansatieteet: Mitä, miten, miksi ja kenelle?
Kun länsimainen maailmankuva on todettu puuttelliseksi tai toimimattomaksi, yhä useampi kääntyy alkuperäiskansatiedon puoleen. Kokonaisvaltainen ymmärrys ihmisistä osana ympäristöään ja maailmankaikkeutta vetää puoleensa myös heitä, jotka eivät kuulu suoraan alenevassa polvessa mihinkään alkuperäiskansaan. Mitä alkuperäiskansatieto tarkoittaa? Mitä ovat alkuperäiskansakosmologiat? Kuka pitää alkuperäiskansatietoa yllä? Entä kuka tätä tietoa käyttää? Vieraana Rauna Kuokkanen ja Stina Aletta-Aikio. Kuuntele jakso.
Asiantuntijahaastattelut: Galina Kallio. Musiikki: Verneri Pohjola.
6. Kasvitieto ja tietoiset kasvit
Mitä voimme tietää kasveista ja kasvien tietämisestä? Entä mitä kasvit voivat tietää meistä? Kenen intresseissä on ylläpitää oletusta siitä, että kasvit eivät ole tuntevia ja tietoisia olentoja? Teimme jaksoa varten taustatyötä haastattelemalla Luken erikoistutkijaa Titta Kotilaista ja Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessoria Samuli Junttilaa kasvien ja puiden tutkimisesta. Vieraanamme tässä jaksossa on professori John Ryan Southern Cross yliopistosta, Australiasta. Hän tutkii kasvisuhteita, ja keskustelemme hänen kanssaan kasvien mielestä ja kielestä. Kuuntele jakso.
Asiantuntijahaastattelut: Galina Kallio ja Eeva Houtbeckers. Musiikki: Verneri Pohjola.
Jaksojen lähteet
Jakso 1:
Barca, S. (2020). Forces of reproduction: Notes for a counter-hegemonic anthropocene. Cambridge University Press.
Haraway, D. J. (2016). Staying with the trouble: Making kin in the Chthulucene. Duke University Press.
Ingold, T. (2000). The perception of the environment: essays on livelihood, dwelling and skill. Psychology Press.
Kallio, G. & Houtbeckers, E. (2022) Kuluttaja-kansalaisen kritiikki ja uudenlaiset talousmallit: uusintava ja moninainen toimijuus ruokataloudessa. Teoksessa: Laakso, S. & Aro, R (toim) Planeetan kokoinen arki, Gaudeamus.
Karpf, A. (2021). How Women Can Save The Planet. Hurst Publishers.
Katajavuori, M. (2022). Valas Lasimaljassa: Miten vangitsemme itsemme ympäristötuhon ansaan. Atena.
Enrique Salmón: Ancestral foodways that enrich local landscapes: https://greendreamer.com/podcast/enrique-salmon-eating-the-landscape
Jakso 2:
BIOS. (2022). Metsäpodcast 4: Hiilen hinnoittelu (Raisa Mäkipää, Hanna-Mari Ahonen). https://soundcloud.com/biosresearch/metsapodcast-4-hiilen-hinnoittelu-raisa-makipaa-hanna-mari-ahonen
Heinonsalo, J., Heimch, L., Helenius, J., Huusko, K., Höijer, L., Joona, J., & Viskari, T. (2020). Hiiliopas. Katsaus maaperän hiilen ja hiiliviljelyn perusteisiin. Carbon Action & BSAG. Saatavissa: https://carbonaction. org/wp-content/uploads/2020/01/BSAG-hiiliopas-1.-painos-2020. pdf.
IPCC kuudes arviointiraportti https://www.ipcc.ch/assessment-report/ar6/
Kallio, G. (2022). Viljelyn estetiikka uudistavan maa/talouden maisemissa. In Ympäristömuutos ja estetiikka (pp. 92-133). Suomen Estetiikan seura.
Maa- ja metsätalousministeriö. (2023). Hiilimarkkinat ja hiilikompensaatiojärjestelmät. https://mmm.fi/hiilimarkkinat-ja-hiilikompensaatiojarjestelmat
Pietola, L. 2021 Hiiliviljelystä ratkaisuja ilmastonmuutokseen: hiiliviljelyaloite on osa komission ilmastopaketti https://www.mtk.fi/-/hiiliviljelysta_ratkaisuja_ilmastonmuutokseen
Jakso 3:
Green Dreamer. ROSETTA S. ELKIN: TROUBLING MASS TREE-PLANTING AND AFFORESTATION (EP390) https://greendreamer.com/podcast/rosetta-s-elkin-plant-life
Houtbeckers, E. & Kallio, G. (2022). Kohti vahvaa kestävyyttä ja heikkoa tietämistä: Monilajista toimeen tulemista pohjolassa. Elonkehä, 3, 44–53.
IPBES. (2022). Methodological assessment regarding the diverse conceptualization of multiple values of nature and its benefits, including biodiversity and ecosystem functions and services. https://www.ipbes.net/the-values-assessment
Katajavuori, M. (2022). Valas Lasimaljassa: Miten vangitsemme itsemme ympäristötuhon ansaan. Atena.
Trisos, C. H., Auerbach, J., & Katti, M. (2021). Decoloniality and anti-oppressive practices for a more ethical ecology. Nature Ecology & Evolution, 5(9), 1205-1212.
Tsing, A. L. (2005). Friction: An Ethnography of Global Connection.
YLE. (2022). Tutkijoiden mukaan kuudes joukkosukupuutto etenee vauhdilla ja uhkaa koko ihmiskuntaa – Lajikatoa on kuitenkin vielä mahdollista hidastaa. https://yle.fi/aihe/a/20-10003169
Ympäristöministeriö. (2023). Ekologinen kompensaatio. https://ym.fi/ekologinen-kompensaatio
Ympäristöministeriö. (2023). Montrealin luontokokous COP15. https://ym.fi/montrealin-luontokokous-cop15
Jakso 4:
Gustafsson, L. (2023). Mikään ei todella katoa. Like.
Kaihovaara, R. (2019). Villi ihminen ja muita luontokappaleita. Atena.
Kaihovaara, R. (2021) Luonnonystävä, paikka! Suomen luonto. https://suomenluonto.fi/uutiset/luonnonystava-paikka
Kaihovaara, R. (2022). Vieras eläin ja muita uusia luontokappaleita. Otava.
Kirksey, E. (2017). 15 The Utopia for the Golden Frog of Panama. Cryopolitics: Frozen Life in a Melting World, 307.
Nagel, T. (1974). What Is It Like to Be a Bat? The Philosophical Review, 84(4), 435–450.
Tallberg, L., & Hamilton, L. (Eds.). (2022). The Oxford handbook of animal organization studies. Oxford University Press.
Tallberg, L., Välikangas, L., & Hamilton, L. (2022). Animal activism in the business school: Using fierce compassion for teaching critical and positive perspectives. Management Learning, 53(1), 55-75.
Van Dooren, T. (2022). A World in a Shell: Snail Stories for a Time of Extinctions. MIT Press.
UNTAME 