untame podcast 3. kausi

Tässä jaksossa keskustelemme maa- ja metsätalouksista kestävyysmurroksessa.  Kuitenkin on toimijoita ja näkökulmia, jotka haastavat vallitsevia toimintatapoja, mutta ne saavat julkisuudessa vähemmän tilaa. Tuomalla yhteen vallitsevia ja piiloon jääviä – tai piilotettuja — näkökulmia on mahdollista luoda uutta ymmärrystä kestävyysmurroksesta. Esimerkiksi maatalous ja metsätalous erotetaan toisistaan esimerkiksi opetuksessa, poliittisessa päätöksenteossa ja julkisessa keskustelussa, vaikka ne ovat historiallisesti kehittyneet yhdessä. Olemme haastatellen jaksoa varten MTK:n johtokunnan jäsen, agronomi Aleksis Kyröä ja Metsähallituksen kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamoa. Vieraanamme on maaseudun tulevaisuudesta tietokirjailija ja maatalouden ympäristöpolitiikan asiantuntija Tuuli Orasmaan kanssa. Kuuntele jakso.

Tässä jaksossa käsittelemme maanomistusta. Kuka omistaa maata ja metsää? Miten omistamista voisi ajatella muuten kuin yksityisomaisuuden kautta? Mitä seurauksia nykyisillä omistusmuodoilla on kestävyysmurrokselle? Olemme haastatellen jaksoa varten tutkijatohtori Kirsi Lainetta ja ympäristöoikeuden väitöskirjatutkija Otto Bruunia. Vieraanamme on omavaraistumisen ja paikallistalouksien tutkija, kestävän talouden dosentti Toni Ruuska sekä tutkija Anne Matilainen. Vaikka aihe on perustavanlaatuisesti kytköksissä alkuperäiskansojen historiaan ja olemassaoloon, harvemmin maanomistuksesta ja maaoikeuksista puhuttaessa alkuperäiskansanäkökulma edes mainitaan. Tulemme käsittelemään aihetta perusteellisemmin globaaleja maa- ja metsätalouskysymyksiä pohtivassa jaksossa. Kuuntele jakso.

Uudistavuus on käsitteenä innostava ja lupaava ja se on tuottanut laajaa liikehdintää eri aloilla. Mutta poistaako uudistavuuden edistäminen esimerkiksi maa- ja metsätalouksissa huolen siitä, että lopulta toimitaan, kuten ennenkin? Tässä jaksossa pohdimme ratkaisuja joita on esitetty maa- ja metsätalouksien uudistamiseksi. Mutta ovatko nämä ratkaisut riittäviä vai pitäisikö uudistavuutta ajatella kokonaisvaltaisemmin? Entä miten suot liittyvät kestävyysmurrokseen ja uudistavuuteen? Vieraanamme tässä jaksossa on erikoistutkija Merja Elo Suomen Ympäristökeskuksesta. Jaksoa varten haastattelimme myös tutkija-viljelijöitä Kari Koppelmäkeä ja Juuso Joonaa, sekä Silva ry:n puheenjohtajaa Sampo Mannista. Kuuntele jakso.

Koska maa- ja metsätalouksia harjoitetaan erilaisissa ympäristöissä, luulisi, että maailmassa kukoistaisi maa- ja metsätalouksien monilajiset ekosysteemit. Kuitenkin yhtenäistyvien globaalien hyödykemarkkinoiden ja kehityspyrkimysten myötä paikallisten maa- ja metsätalouksien monimuotoisuus on radikaalisti vähentynyt. Mistä tämä johtuu ja mitä sille voi tehdä? Tässä jakosossa perehdymme moniin vaikeisiin käsitteisiin, kuten globalisaatioon, uusliberalismiin, kolonisaatioon, ekstaktivismiin ja dekolonisaatioon ja siihen, miten nämä prosessit ovat vaikuttaneet ja edelleen vaikuttavat maa- ja metsätalouksiin. Onko dekolonisaatio uhka vai mahdollisuus? Vieraanamme on globaalin kehitystutkimuksen professori Markus Kröger Helsingin yliopistosta, ja taustahaastattelut meille antoivat professorit Maria Brockhaus ja Maria Ehrnström-Fuentes. Kuuntele jakso.

Tässä jaksossa tarkastelemme maaseudusta tuotettua periferiapuhetta, joka asettaa myös maa- ja metsätaloudet tärkeäksi koettujen teemojen ulkokehälle. Samalla maa- ja metsätalouksia ja  niiden tuottamia yhteiskunnalle tärkeitä tuotoksia, “resursseja”, kohdellaan itsestäänselvyyksinä valtavirtaisissa puhetavoissa. Näin toimitaan, vaikka ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ovat molemmat ihmisyhteisöjen olemassaolon edellytyksiä. Avaamme jaksossa vaihtoehtoja resurssiperiferiapuheelle. Haastattelimme jaksoa varten Torsti Hyyryläistä ja Anna Jansenia. Vieraanamme on vanhempi tutkija Petr Jehlička. Kuuntele jakso.

Vaikka mielikuvat pelloista ja metsistä vaihtelevat, tietty hyödyntämisen periaate tuntuu istuvan syvässä ihmistoiminnan ytimessä. Tässä jaksossa haluamme monipuolistaa ymmärrystä pelto- ja metsämaan käytöstä käsittelemällä moninaisia ja myös muinaisia suhteita maahan. Ihmiset harjoittavat maa- ja metsätaloutta myös tavanomaisista tavoista, kuten vaikkapa avohakkuista tai yksipuoliseen tuotantoon keskittymisestä poiketen. Ilmiöt, kuten jatkuva kasvatus, yhteismetsät, ennallistaminen, monikäyttömetsät sekä permakulttuuriset ja biodynaamiset viljelymenetelmät tai vaikkapa metsäpuutarhaviljely ja puustoinen maatalous ovat esimerkkejä toisenlaisista tavoista toimia poliittisesti ohjattujen toimintatapojen sijaan. Tällöin raha ei ole ensisijainen toimintaa ohjaava tekijä, vaan esimerkiksi luonnonympäristöjen säilyttäminen, luonnon monimuotoisuuden edistäminen, hiilen sitouttaminen maaperään ja kotieläinten geeniperimän säilyttäminen. Ja vaikka toisin tekeminen ei ole helppoa, silti näin toimitaan. Pureudumme jaksossa myös alkuperäiskansojen luontosuhteeseen ja maankäyttöön. Vieraanamme jaksossa on saamelainen poronhoitajataustainen taiteilija Matti Aikio. Kuuntele jakso.