Untame podcastin toinen tuotantokausi on kokonaisuudessaan julkaistu. Käsittelemme kaudella Ihmisen paikkaa tiedontuottajana. Kausi sisältää kuusi jännittävää jaksoa, joissa käsittelemme ympäristötietoa, hiilikysymyksiä, monimuotoisuutta, eläin- ja kasvisuhteita sekä alkuperäiskansatietoa. Jokainen jakso sisältää haastatteluita alan tutkijoiden ja ajattelijoiden kanssa. Tule kuulolle Spotifyssa tai Applepodissa (tulossa huhtikuun aikana)!
Alta löydät tarkemmat kuvaukset jaksoista ja linkit jaksojen tietoihin.
Jakso 1: Ihmisen paikka — miten tiedämme?
Tässä jaksossa pohdimme miksi ympäristötieto ei tunnu lisäävän ympäristön kannalta suotuisaa ihmistoimintaa. Avaamme myös tiedon luonnetta ja tiedon tuotantoa, keskustelemme moninaisista tietämisen tavoista sekä pohdimme päätöksentekoa, ennakointia ja sopeutumista. Vieraanamme on Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen.
Jakso 2: Ketä kiinnostaa hiili ja miksi?
Alkuaineena hiili — ja erityisesti hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste hiilidioksidi — on saanut merkittävän aseman niin politiikassa ja taloudessa kuin tutkimuksessakin. Mitä poliittisten ja taloudellisten intressien kasvu polttaviin hiilikysymyksiin tarkoittaa tutkimukselle ja miten tutkijat ottavat osaa hiilikysymyksiin? Ketä kiinnostaa hiili/dioksidi ja miksi? Teimme taustahaastttelut Ilmatieteen laitoksen tutkija Liisa Kulmalan ja Luonnonvarakeskuksen professori Raisa Mäkipään kanssa. Hyödynnämme myös muita lähteitä ja aiheesta käymiämme anonymisoituja keskusteluita alan asiantuntijoiden kanssa. Vieraanamme on erikoistutkija, agroekologian dosentti ja maanviljelijä Tuomas Mattila.
Jakso 3: Luonnon monimuotoisuus: rahat vai henki?
Väitämme, että sillä miten luonnon monimuotoisuus ymmärretään ja miten sitä koskevaa tutkimusta tehdään on seurauksia sekä poliittisesti että taloudellisesti, mutta myös eliöyhteisöille. Mitä luonnon monimuotoisuudella oikein tarkoitetaan ja miksi siitä puhutaan? Kenen henki on vaarassa ja mitä sen pelastaminen saa maksaa? Pohdimme miten työ ja moninaiset taidot liittyvät luonnon monimuotoisuuteen. Haastattelimme taustautyönä Ilari Sääksjärveä ja muita keskusteluita alan asiantuntijoiden kanssa. Vieraanamme on luonnonsuojelubiologi, yliopistolehtori Panu Halme.
Jakso 4: Inhimillinen ja eläimellinen tietäminen
Kuudennen massasukupuuttoaallon harjalla osa lajeista kukoistaa maapallolla: nimittäin ihminen ja ihmisen ruuaksi kasvattamat tuotantoeläimet. Villieläinten määrä on kutistunut suhteessa ruuaksi kasvatettuihin eläimiin. Joidenkin arvioiden mukaan villieläinten biomassa on enää 4% nisäkkäiden kokonaisbiomassasta. Eli maapallon nisäkkäiden biomassa koostuu 96% ihmisistä, tuotantoeläimistä ja kotieläimistä. Villieläinten käytössä olevan maa-alan pienentyessä niiden kanssakäyminen ihmisten ja ihmisten kasvattamien eläinten kanssa lisääntyy. Osa ihmisistä pelkää, kun villieläimet kulkevat samassa elämänpiirissä, sillä ne saattavat syödä tuotanto- tai kotieläimiä. Myös riski tautien kulkeutumiselle lajista toiseen kasvaa.
Jakso 5: Alkuperäiskansatieteet: Mitä, miten, miksi ja kenelle?
Kun länsimainen maailmankuva on todettu puuttelliseksi tai toimimattomaksi, yhä useampi kääntyy alkuperäiskansatiedon puoleen. Kokonaisvaltainen ymmärrys ihmisistä osana ympäristöään ja maailmankaikkeutta vetää puoleensa myös heitä, jotka eivät kuulu suoraan alenevassa polvessa mihinkään alkuperäiskansaan. Mitä alkuperäiskansatieto tarkoittaa? Mitä ovat alkuperäiskansakosmologiat? Kuka pitää alkuperäiskansatietoa yllä? Entä kuka tätä tietoa käyttää?
Jakso 6: Kasvitieto ja tietoiset kasvit
Mitä voimme tietää kasveista ja kasvien tietämisestä? Entä mitä kasvit voivat tietää meistä? Kenen intresseissä on ylläpitää oletusta siitä, että kasvit eivät ole tuntevia ja tietoisia olentoja? Teimme jaksoa varten taustatyötä haastattelemalla Luken erikoistutkijaa Titta Kotilaista ja Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessoria Samuli Junttilaa kasvien ja puiden tutkimisesta. Vieraanamme tässä jaksossa on professori John Ryan Southern Cross yliopistosta, Australiasta. Hän tutkii kasvisuhteita, ja keskustelemme hänen kanssaan kasvien mielestä ja kielestä.
Rahoitus: Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti (HELSUS)
Tuotanto: F-Production
Käsikirjoitus: Galina Kallio & Eeva Houtbeckers
Musiikki: Verneri Pohjola
UNTAME 